Mulla on kolme ikuisuusprojektia. Ja ei, nyt en tarkoita terveellisen elämäntavan tai lukuharrastuksen aloittamista. Enkä myöskään korulaatikon siivoamista tai ikkunoiden pesua. Tiedättekö, kun välillä tuntuu että juuri se mitä kuollakseen metsästää killuu joka ikisen vastaantulijan päällä? Sellainen välttämättömyys mikä on pakko saada, mutta mikä on kiven alla just silloin kun sitä tarvii. Vastalauseena kaikille keväthömpötyksille siis lista pakollisista mustista, mitä mä en koskaan löydä.
Mun listan kärjessä on ehdottomasti nahkahousut. Voihan hiki ja kyynel kuinka monet mä olen sovittanut. Niitä on kun sieniä sateella joka ikisessä vähänkään ajan hermolla olevassa putiikissa, mutta yhdetkään niistä ei halua tehdä yhteistyötä. Kaikkien lahkeet jää puoleen sääreen ja vyötärö liian matalaksi ja ei, se ei näytä hyvältä.
Villainen lierihattu. Hennesissähän näitä on mut ei vaan mun päähän. Myöskin kirpparit koluttu läpi, kaikki repsottaa ja lerpattaa väärästä paikasta eikä musta varmaan koskaan tuu Audrey Hepburnin näköistä. Tällähän sen sais eiks niin?
Villakangastakki, toisin sanoen investointitakki. Olisin valmis maksamaan tästä pienen omaisuuden, jos löytäisin hyvin istuvan, sopivan mittaisen ja laadukkaan villakangastakin. Täytyy jättää varmaan ensi vuoteen, mutta jos mä joskus aion tän löytää täytyy varmaan pitää silmät auki ympäri vuoden. You never know.
No comments:
Post a Comment