Ulkona pyryttää. Taas on pari viikkoa vierähtänyt, enkä osaa päättää missä mättää: enkö mä pysy tän blogin perässä vai jääkö se mun vauhdissa kakkoseksi. Meneillään on joku murrosvaihe, yritän selvittää mitä haluan. Kiitos ja anteeksi kaikille teille, jotka tätä eipäs-juupas-meininkiä jaksaa seurata!
Oonkin mietiskellyt tän koko viikonlopun ihan iisisti kotoillen. Eilinen asiakasmarkkinoinnin tentti meni yllättävän hyvin (johtu varmasti niistä kilon ennen sulkemisaikaa haetuista motivaatiokarkeista) lukuunottamatta varmana kehitysasteella olevaa jännetupentulehdusta kirjoituskädessä. Tajusin vasta nyt kuinka vanhanaikaista on tehdä tentit käsin? Ens viikolla alkaakin taas melkoinen opiskelurupeama, jotta sitten voin hyvillä mielin pakata kapsäkkini ja karata maailmalle jouluksi ;)
Alkaako teille hiipiä joulumieli? Musta tuntuu, että syksy hurahti niin nopeesti ettei tähän ehtinyt oikein virittäytyä. Päivät vaan vyöryy eteenpäin ja pitäis olla niin montaa asiaa samaan aikaan. Rakastettava tytär, hyvä ystävä, ahkera opiskelija, arvokas työntekijä, aktiivinen liikkuja, potentiaalinen vaimomatsku ja samalla uhmakkaan itsenäinen sinkku. Unohtamatta uraputken rakentamista. Rakastan olla kaikkea näitä, mutta viime aikoina oon vähän eksynyt noiden välillä tasapainotteluun kaiken koheltamisen keskellä.
Aivan ihanaa itsetutkiskelun täyteistä joulukuun ensimmäistä päivää kaikille. Stay tuned, suunnitelmissa uusia tuulia tänne bloginkin puolelle lähiaikoina ;)
Kuvat viime vuodelta.
No comments:
Post a Comment