Bussit ajelee säiden mukaan, kauppajonossa kestää ikuisuus, ruokalistat on kirjoitettu aivan päin mäntyä ja respa on auki milloin sattuu. Ja Essin kallisarvoiset pidennykset harvenevat (ja harmaantuvat) hurjaa kyytiä. Mulla olis paljon opittavaa espanjalaisesta elämänasenteesta. Luisilta on vuoden aikana iskostunut päähän ainoastaan se, että olen vielä vartin verran enemmän myöhässä sovitusta aikatauluista, enkä edes häpeä sitä enää. Täytyypä loppuaika panostaa muihin elämänviisauksiin. Rennosti ottamiseen, nautiskeluun vaikkapa!
Todentotta, etelän maissa vallitseva rento ote arkeen on kadehdittavaa, terveisin analyyttisiin aivoihinsa kyllästynyt kontrollifriikki. Jospa kaiken suunnittelun, stressaamisen, jännittämisen ja turhien asioiden jatkuvan kontrolloinnin pystyisi kokeilumielessä jättämään pois vaikka ensin viikoksi - nähdäkseen, kuinka paljon helpompaa elämä sitten olisi. Aamulla heräisi vain tulevaa päivää koskeviin ajatuksiin ja illalla kävisi unten maille saavutuksiinsa tyytyväisenä. Helpommin sanottu kuin tehty, mut tähän mä aion loppuelämäni tähdätä. Edes karkeasti. Täytyy siis varmaan piipahtaa Espanjaan tiuhemmin, harmi.
Toisaalta, en tiedä miten tää maailma toimisi, jos kaikki syntyisivät vakiovarusteltuna sellaisilla go with the flow-aivoilla. Siinäpä pureskeltavaa kaikille viikon ratoksi. Esitin asian aika pintaraapaisuna menemättä sen suurempiin psykoanalyyseihin, mutta jokainen varmasti löytää arjestaan mainitsemiani piirteitä ;)
Loppukevennyksenä äärimmäisen stressittömiä kuvia palmujen katveesta!
No comments:
Post a Comment