27 February 2013

WEEK WITH V

Ihan turhaa taas edes yrittää hehkuttaa kuinka ihanaa oli, kun Valtteri oli täällä. Saldo oli kolme päivää Southamptonissa ja loput Lontoossa ja joka hetki mä vaan ajattelin, että kumpa viikko ei loppuiskaan koskaan. No, se loppui, ja tirautin taas kerran kyyneleet Victorian bussiasemalla, maailman epätoivoisin tapaus. Tällä kertaa olin kuitenkin varannut leopardinekkuliinoja taskuun, onneksi.

Tavallaan tuntuu, että toisen näkeminen vaan lisää ikävää. Silloin muistaa kuinka helppo toisen kanssa on olla ja täytyy asennoitua kokonaan uudelleen siihen etäisyyteen ja faktaan, että omassa 80-senttisessä sängyssä mahtuu taas kääntymään. Lähtöpäivänä oon aina vaan yksi ristiriitaisten ajatusten sekamelska, ja vuorotellen itkien ja nauraen yritän päättää miltä musta tuntuu. Oli niin kivaa nähdä, mutta niin kamalaa lähteä, etäisyys on kyllä maailman kamalin asia ja miksi mä edes lähdin vaihtoon, miten tästä selvitään, mutta voi että kun tää on mun elämän parasta aikaa enkä vaihtais Southamptonia mihinkään, ja haluun vaan seikkailla koko elämäni. Pysy siinä sitten balanssissa.

Kirkkaimpana mieleen jää aina kuitenkin se tärkein: syy, miksi näitä ylä- ja alamäkiä jaksaa porskuttaa :)

Ja lopuksi sekalainen kuvapläjäys.

Leppoisa Bill's Restaurant Sohossa. Suosittelen!

 Piccadilly Circus (taas kerran)


Jamie Oliverin antimia Notting Hillissa

Eloisa Camden Town

 Lempparihommissa...



Juustovoileipiä Camdenin international food-ulkomarkkinoilla

Harvinaisen kaunis keli ja kaunis Little Venice Camdenin kupeessa.





Ei mikään Erasmus-aamupala!


Ja myös must-see nähtävyyksiin kuuluva Nike Town Oxford Streetillä

Lisää lempparihommia...



Ja viimeisenä, aina yhtä inspiroiva ja upea Harrods.



Leluosasto. Onneksi mua ei viety tänne pienenä, olis tullut itkupotkuraivari kotiin lähtiessä.

Ja vikan illan dinneri. Hienon ravintolan sijaan päädyttiinkin ostamaan päivän tarjouspatongit Harrodsin ruokahalleista ja nautiskeltiin Jurassic Parkista hyytävänkylmässä hotellihuoneessa.

26 February 2013

OH OLIVIA!

Still alive!

Arkeen on palattu rytinalla, paassa ei kulje talla hetkella muu kuin raka (joo, koneesta puuttuu aa). Viime viikosta  paljon lisaa kunhan ehdin ruotia kaikki tapahtumat kuvineen lapi. Nyt koulussa, tehtiin photariharjoituksia it-tunnilla ja valitsin kollaasini muusaksi ah aina niin upean Olivian. Leidi joka on kadehdittavan kaunis ja varustettu aivan pettamattomalla tyylitajulla (ja taydellisella poikaystavalla + kivalla koiralla). Ainakin mulle Olivia on aivan ehdoton lempipukeutuja. Tilannetaju, kauniin naiselliset perusvaatekappaleet maustettuna edgyilla yksityiskohdilla ja muuntautumiskyky tekevat Oliviasta sellaisen.

Heti kun lanttasin kuvan tahan blogiin huomasin miljoona kohtaa, mita haluaisin korjata. No, harjoitus kuin harjoitus. Kivaa viikkoa kaikille! :)



18 February 2013

PUTSPLANK

Viikko on ollut ihan älytöntä tohinaa, kevään edetessä kouluhommat näemmä lisääntyy ja portfoliot sun muut painaa päälle. Kiireistä mutta tylsää. Viikon ehdoton kohokohta kuitenkin oli, kun tiistaina pääsin pyörähtämään Lontoon Fashion Weekillä tutkailemassa tulevan syksyn trendejä. Otin paljon kuvia, niistä lisää myöhemmin (muutenkin mulla on varmaan sata luonnosta jonossa, mitä vaan en saa valmiiksi julkaisukuntoon)!  Lisäksi Valtteri ilmoitti saapuvansa tähän tenttirysään, joten ottaakseni ensi viikon omaa lomaa oon tähän päivään saakka yrittänyt pusertaa kaiken mahdollisen valmiiksi. En edes lähtenyt ulos. KOKO VIIKOLLA. Kuitenkin tuloksetta, ylläri. 

En kuitenkaan valita; menköön syteen tai saveen tentit niin oon niin onnentyttö saadessani vihdoin Valtterin tänne mun kahdeksan neliön opiskelijaluukkuun elämysmatkalle! Ihanaa se pääseen viiden naisen kanssa tätä solua asuttamaan :) Olen valmistautunut erittäin huolella. On kivaa, kun on joku oikea syy miksi voi luistaa lukemisesta. Esim tänään siivosin, pyykkäsin ja hääräsin näppärästi juuri niin, etten ehtinyt avatakaan tenttikirjaa. Huomenna aamulla starttaan bussilla Lontooseen reissumiestäni vastaan, sieltä sitten tiistaina tullaan illaksi Southamptoniin. Näiden päivien varalle ei ole vielä mitään suunnitelmia, saa nähdä päädytäänkö tapamme mukaan McDonaldsiin ja Oxford Streetille... Hope not.

Kivaa alkavaa viikkoa kaikille! xx









15 February 2013

HAPPY FRIENDSHIP'S DAY

Tänään on vietelty ystävänpäivää brittiläiseen tapaan naurettavan kaupallisissa merkeissä. Oli kaukosuhdeleskeltä suoranainen itsemurha lähteä ystävänpäiväillalliselle ihmisten ilmoille, kun toinen toistaan söötimpi pari käveli vastaan huulet toisiinsa liimautuneina oikein ällöttävän onnellisen näköisinä. Eivaan, ystävänpäivä on oikein kiva päivä ja noin minäkin tekisin. Jos vain satuttaisiin joskus samalle mantereelle.

Mutta asiaan. Aamulla herätessäni aloin pommittaa parhaita ystäviäni toivotusviesteillä. Mielestäni tarkoin harkittuun ja piristävään toivotukseen sain Luisilta pian vastauksen "Happy Thursday to you too" ja mietin ihan äimän käkenä, että mitä täällä oikein tapahtuu, onko meillä joku kina minkä olen vain unohtanut. Lopulta kuitenkin ymmärsin yskän: Luisilla on ollut viime aikoina pari risua rakkaudessa, eikä se siksi ollut oikein juhlatuulella lähettäessään espanjalaisella sarkasmilla maustetun toivotuksen. Mutta haloo, sehän on YSTÄVÄNPÄIVÄ? - Niin meillä Suomessa. Ei täällä. Itse sain osakseni koko päivän toinen toistaan oudompia reaktoita, kun kaulailin naispuolisia tuttaviani toivotellen onneni kukkuloilla hyvää ystävänpäivää. Lopulta tämän ahaa-elämyksen saatuani menin pari kertaa suoraan asiaan ja kyselin kansainvälisiltä kavereiltani, että mites teillä, onko tää rakkaus- vai ystäväpäivä. Ja poikkeuksetta, päivä on tosiaankin tarkoitettu vain pareille. Joka päivä oppii uutta. Ainiin. Koska olin niin överi-ystävänpäivä-hölmö enkä osannut käyttäytyä toivotusteni kanssa, sain Julialta illalla lahjaksi pahvisen sydämen muistoksi tästä kulttuurielämyksestä. Hyvä niin, koska rinnassani pamppaileva suli sillä sekunnilla!

Vähän asiaa tutkittuani varmistui muisteluni siitä, että tähän liittyy jotain antiikin avioliiton jumalattaria sun muita, miksi koko perinne on ylipäätään saanut alkunsa. Eli kurjaa myöntää: jollekin suomalaisparalle on vain sattunut 80-luvulla melkoinen emämunaus, kun juhlapäivää tulkattaessa Valentine's Day ristittiinkin ystävänpäiväksi. Toisaalta, hyvä niin. Rakastavaisillahan on vuosipäivänsä ja joulut ja uudetvuodet sun muut kissanristiäiset (ja nyt siis puhuu seurusteleva neiti). Ystävät siis ehdottomasti ansaitsevat päivänsä!

Siispä. Rakkaat ystäväni siellä kaukana. Mulla on teitä hirveä ikävä, ajattelen teitä joka päivä. Hyvää ystävänpäivää <3



13 February 2013

12 February 2013

BIG HAIR DAY

Aina väärään suuntaan törröttävien latvojen ja epätasapitkien sivujen (katkelleet hiukset muistutuksena blondiajoista) värittämä päivittäinen polkkaaminen alkoi käydä niin kovasti hermoille, että yksi kaunis ilta liimasin päähän vanhat clip-onini. Ja voi että miten hiukset voikin kohottaa filistä, en edes muistanut kuinka naisellinen olo pitkätukkaisena on! Koska mun polkka on aika tasapitkä ja paksu, takaosan kanssa saa olla aika porkkanatarkkana, ettei oman tukan raja jää törösti näkyviin, mutta muuten nuo rotanhännät mahtui sekaan mielestäni oikein nätisti. En tosin tiedä oliko niiden kokeilu kovin kannattavaa, nyt haikailen moisten perään joka aamu, ja polkka tuntuu vaan entistä kamalammalta. Se oikeasti vaikuttaa paljon, tuntuu ettei vaatteetkaan näytä niin kivoilta, kun tukassaan ei viihdy! Yritän kuitenkin sinnitellä ilman jatkoja, haluan omasta hiuksesta nyt niin luonnollisen terveen ja paksun kun vain olla ja voi. No sinkkiä vaan nassuun :)

Asukokonaisuuden luovuudella ei paljoa hurrailla, tää oli taas niitä "kaikki pesussa, pue mitä jäljellä on"-iltoja. Toimi kuitenkin kohtuullisesti kun kyseessä oli sellainen puolihullu istuskelu-loungeilta. Ja mitä sitä valehtelemaan. En mä ole luova.

Toivon, että te kaikki rakastatte meidän kämpän esteettisen raikasta kokolattiamattoa ja keltaista kattolamppua, joka baarista yöllä kotiin tullessa on ah niin ihanan sokaiseva.








10 February 2013

TOP TIP: DRY SHAMPOO

Päivittäinen hiustenpesu verottaa ja haalistaa väriä ja vie tämän lisäksi tuhottomasti aikaa. Laittautumishommista tippuu helposti vähintään tunti pois, jos skippaa sen perinteisen harjanmetsästys-selvitys-suihku-harjaus-kuivatus-operaation. Siksi haluan julistaa tätä ilosanomaa niille viimeisillekin villahousuille, jotka eivät vielä kuivashampoota ole päätyneet kokeilemaan: se todella pelastaa pinteestä! :) Itse saan pitkitettyä hiustenpesua helposti parikin päivää silti niin, että tukka näyttää vielä jokseenkin freesiltä. Plus käytän kuivashampoota ihan puhtaaseenkin tukkaan tuomaan pitoa ja rakennetta, riittää lakankin korvikkeeksi arkimeningeissä :)

Kuivashampoo on kuitenkin monelle jo tuttu konsti, eikä postauksen alkuperäinen idea ollut esitellä taas yhtä nerokasta trendiä kaksi vuotta myöhässä. VAAN: Olen vihdoin löytänyt kuivashampoon, joka ei tee tummaankaan tukkaan tuota joka naisen rakastamaa leipuri-efektiä, eli jauhoista ja könttistä kuivashampoolla kyllästettyä tyveä. Batiste on siis ensimmäisten joukossa (viimeinkin, haloo!) bongannut myös tummaveriköiden tarpeet, ja myy ruskean sävyille sopivaa kuivashampoota. Se myös tuoksuu karkilta, sellaiselta imelän tyttömäiseltä hajuvedeltä, en osaa päättää tykkäänkö siitä vai en. Tulee mieleen nuo yläasteajat, millon kaikkea kosmetiikkaa koski more is more :D 

Putellin hinta, mitä en tietenkään muista tarkasti, on erittäin kohtuullinen, varmasti alle kymmenen euroa. Tietty sillä varauksella, että tätä saa Suomesta? Muistaakseni ainakin Kicks ja Sokos ovat myyneet Batisten muita tuotteita. 


07 February 2013

HEVOSTELEMASSA

Jep, viikko varmaankin on vierähtänyt edellisestä postauksesta ja mulla ei ole yhtään mitään hyväksyttäviä selityksiä. Olen ollut kiireinen tehdessäni en yhtään mitään, eikä ole tapahtunut mitään raportoitavaa vaikka on tapahtunut tosi paljon. 

Täällä tulee vähän väliä sellaisia hetkiä missä mietin, että vitsi en ois ikinä uskonut olevani joskus tälläisessä tilanteessa. Ihan tavallisia tilanteita, mut silti sellaisia mistä tekis mieli soittaa äidille. Välillä koulussa, kun seison luokan edessä tietämättä hitustakaan siitä mitä olen tekemässä, välillä paikallisen ripsitädin kotona, kun sen chihuahua haukkuu ja puhutaan brittiläisestä lastenkasvatuksesta Dr. Philin huutaessa taustalla, tai ihan missä vaan. Siksi mä päätin, että alan tallentaa puhelimeen ihan niitä maailman turhimpiakin kuvia, jotten unohtaisi mun täällä eletttyjä arkikuvioitakaan! 

Eilen oli taas tallipäivä. Kesken koulupäivää siis haisevat kamppeet niskaan ja hurukyytiä kaupungin ulkopuolelle, missä Gleneagles talli pitää majaansa. Siellä pari tuntia raitista ilmaa, mielen virkistystä, hammasten kiristystä ja virtaavaa hikeä. Tunnin jälkeen on aina ihan mieletön fiilis, varsinkin jos olen ymmärtänyt enemmän kuin puolet annetuista ohjeista ;) Tämän jälkeen sitten mulla ei tietenkään ole aikaa suihkulle, vaan vaatteidenvaihto tallin ulkovessassa kylmän hien palellessa ja takaisin luennoille, entistäkin haisevampana. Tehokasta ajankäyttöä, etten sanoisi! 

P.S. Miksi mun blogin fontti on vaihtunut paksummaksi ja rumemmaksi ilman lupaa? IT-tuki siellä kotona, hjälp hjälp!







SITE DESIGN BY RYLEE BLAKE DESIGNS